external image nobel-alfred.jpgAlfred Nobel


  • 21. lokakuuta 1833 – 10. joulukuuta 1896
  • ruotsalainen kemisti, insinööri ja dynamiitin keksijä


Nuoruus

Alfred Bernhard Nobel syntyi 21. lokakuuta 1833 Tukholmassa Nobelin perheen taloudellisen tilanteen ollessa huonoimmillaan. Vuonna 1837, kun Alfred oli 4-vuotias, muutti hänen isänsä Immanuel Turkuun kehittämään keksintöään jättäen koko perheen Ruotsiin. Alfredin äiti Andriette kykeni kuitenkin avaamaan pienen maito- ja vihanneskaupan Immanuelilta saatujen rahojen ansiosta. Nobelin pojat Robert, Ludvig ja Alfred myivät tulitikkuja kadulla auttaakseen äitiään selviämään ahdingosta. Vaikka olot olivatkin vaatimattomat halusi Andriette, että hänen poikansa saisivat hyvän koulutuksen. Niimpä jokainen heistä kirjautui vuorollaan Jacobin seurakunnan pitämään kouluun, vaikkakin Alfred keskeytti sen jo ensimmäisen vuoden kuluttua. Alfredin ollessa 9-vuotias Immanuel kutsui perheensä Pietariin, joka oli silloisen ajan yksi maailman suurkaupungeista niin tieteen kuin kulttuurinkin näkökulmasta. Siellä Alfredia ei laitettu kouluun, vaan yksityisopetukseen, jossa hän sai täysipainoista opetusta niin kirjallisuudessa, kielissä, matemaattisissa kuin luonnontieteellisissäkin aineissa. Yksityisopetuksen tulokset olivat huimaavat ja Alfred osasikin suullisesti ja kirjallisesti äidinkielensä ruotsin lisäksi venäjää, ranskaa, saksaa ja englantia. Alfred perehtyi myös kirjallisuuteen ja filosofiaan.

Opiskelu- ja työelämä

1840-luvun jälkipuoliskolta lähtien Alfred pääsi työskentelemään isänsä alaisena, ensiksi piirustuskonttorissa, jonka jälkeen hänet siirrettiin tilaus- ja tarjousosastolle, työnjohtajaksi valmistukseen ja yrityksen johtajien avustajaksi rahoitusta koskevissa kysymyksissä. Alfredin ollessa 18-vuotias hän osoitti selvää kiinnostusta klassiseen kirjallisuuteen ja runouteen. Hän kirjoitti jo nuorena 425 riviä pitkän englanninkielisen runon. Immanuelin henkilökohtaisesti tuntemat kemian professorit opettivat Alfredia kemiassa, fysiikassa ja matematiikassa, joista varsinkin kokeellinen kemia kiehtoi erityisen paljon häntä. Noin vuonna 1850 Alfred pääsi toisen opettajansa kanssa Pariisiin, missä hän opiskeli yhden vuoden ajan. Hän myös tapasi kemisti Théophile-Jules Pelouzen ja vuosi Ranskassa merkitsi myös Alfredille hänen kemian opintojensa täydentymistä. Hän myös tapasi Ranskan seuraelämään tutustuessaan "rakastettavan tytön", mutta joutui lopulta palaamaan kuitenkin Pietariin takaisin. Pietarissa hän ei kuitenkaan enää viihtynyt kauaa, vaan päätti lähteä opintomatkalle ulkomaille.

external image Alfred_Nobel.jpgexternal image alfred+nobel.jpgexternal image alfred_nobel_sweden_fs15aa1.jpg



Dynamiitti eli Nobelin ruuti

  • Alfred kuuli entisiltä yksityisopettajiltaan uudesta räjähdysaineesta, nitroglyseriinistä. Uusi räjähdysaine oli hyvin räjähdysvoimainen, mutta se oli hankala saada räjähtämään. Lisäksi tilannetta hankaloitti se, että aine räjähti helposti valmistuksen aikana ja niimpä sitä pidettiinkin liian vaarallisena käytännön hyödyntämiseen. Monien kokeiden jälkeen Alfred keksi miten saisi valmistettua tarpeeksi nitroglyseriiniä käytännön kokeita varten. Sen lisäksi piti vielä saada nitroglyseriini räjähtämään hallitusti. Lopulta Alfred ja Robert keksivät sekoittaa nitroglyseriinin joukkoon tavallista mustaruutia ja räjäyttää sen sytytyslangalla. Isänsä kehotuksesta Alfred patentoi nitroglyseriinin ja sai ruotsalaisen patentin 14. joulukuuta 1863, vuonna jolloin hän myöskin muutti isänsä luokse Tukholmaan.
  • Myöhemmin Alfredin oli saatava nitroglyseriini turvallisemmaksi ja tarvitsikin tutkimusten tekoon laboratoriota. Kokeissaan hän huomasi, että nitroglyseriini imeytyy murskattuun puuhiileen, mutta ei kuitenkaan pysyvästi. Hän päätti yrittää koetta piimaalla, ja huomasikin että se imee nitroglyseriittiä noin kolme kertaa oman tilavuutensa verran. Syksyllä 1866 Nobel testasi useaan otteeseen keksintöään ja totesi keksineensä turvallisen ja tehokkaan räjähdysaineen. Tämän seoksen hän patentoi vuonna 1867 nimellä dynamiitti.
  • Alfred itse kuvaa kyseistä räjähdysainetta seuraavasti: ”Keksintö pitää sisällään suurimman tähän asti tunnetun käytännössä käytettävän räjähdysvoiman, jonka etuna on olla niin vähäisesti vaarallista, että se ei koskaan vahingossa voi antaa aihetta onnettomuuksiin, ja jonka suuri voima on siten aivan kuin kätketty, käytettäväksi ainoastaan tarpeen ja toivomuksen mukaan”. Hän kutsui ainetta patenttihakemuksessaan nimellä "Dynamiitti tahi Nobelin ruuti". Ruudin syrjäyttänyttä dynamiittia on käytetty jo viimeiset 100 vuotta.

  • Dynamiitti kehitettiin Venäjän öljykenttien tarpeisiin. On väitetty myös, että dynamiitti keksittiin siksi, ettei kukaan uskaltaisi aloittaa sotaa voimakkaan räjähteen pelossa.
  • Dynamiitilla on niin huonoja kuin hyviäkin vaikutuksia. Dynamiittia käytetään nykyäänkin louhosteollisuudessa louhintaräjähteenä suuren räjähdysnopeutensa vuoksi ja rakentamisessa myöskin. Dynamiittia käytetään myös sodissa ja ympäristöntuhoamisessa.
  • Nobel perusti dynamiittitehtaita ympäri Eurooppaa ja yleensä samalla uuden yrityksenkin. Tehtaat alkoivat kilpailla markkinoista keskenään, sillä eri maissa yhtiökumppanit olivat eri henkilöitä. Nobel itse oli yhtiöiden ja tehtaiden puheenjohtaja, ja niimpä hänen työtaakkansa olikin varsin suuri. Markkinoille alkoi ilmestyä myös erilaisia nitroglyseriiniä sisältäviä räjähdysaineita ja yhden saksalaisen yrityksen markkinoille tuoma lithofracteur-niminen räjähdysaine oli käytännöllisesti varsin samanlainen kuin dynamiittikin. Nobel itse kutsui ainetta "dynamiitiksi valepuvussa" ja saksalaisyrityksen kanssa päädyttiinkin oikeuteen. Alioikeudessa Nobel kärsi tappion, mutta ylioikeuden jälkeen saksalaisyritys joutui maksamaan Nobelille suuret vahingonkorvaukset.
  • Historia Dynamite




external image nitro.jpgexternal image 12672396.jpg



Ballistiitti
Nobel teki jälleen tutkimustyötä ja keksi ensimmäisenä ballistiitin. Hän huomasi, ettei ballistiitti aiheuta samanlaista savua räjähtäessään kuin ruuti. Ballistiitti on ruudin korvaava räjähdysaine ampuma-aseissa. Vuonna 1884 Alfred haki keksinnölleen patenttia ja ballistiitille olikin tarjolla laajoja markkinoita sotateollisuudessa. Nobel sai tietää, että ballistiitille on myönnetty patentti monessa muussakin maassa. Hän odotti, että ensimmäinen ainetta valmistettava tehdas rakennettaisiin --> Tehtaan johtaja haastettiin oikeuteen, ja Nobel hävisi alemmassa kuin myös ylemmässäkin oikeusasteessa ja joutui maksamaan oikeudenkäyntikuluja 22 000 puntaa.

Nobel-palkinto

Alfred Nobel kuoli 10. joulukuuta 1896. Dynamiitin myötä Alfred Nobel hankki itselleen suuren omaisuuden, jonka hän testamenttasi jaettavaksi Nobel-palkintona. Nobel-palkinto on Alfred Nobelin mukaan nimetty vuosittain fysiikan, kemian, lääketieteen, kirjallisuuden ja rauhan alalla jaettava palkinto. Nobel-palkinto myönnetään vuosittain henkilöille, joiden työ auttaa ihmiskuntaa. Suomessa neljä on saanut Nobel-palkinnon, ensimmäisenä heistä entinen Suomen tasavallan presidentti Martti Ahtisaari.



Katso myös video Alfred Nobelin elämästä




Lähteet:


Emmi Öhberg L1